Big Brother

Annaliisa kirjoittaa:

19 länsituristin päänmenoksi järjestetty Big Brother oli naamioitu ovelasti 4 pv:n Komodo Tour- laivaristeilyksi. Vielä hyvinvoivat osallistujat sullottiin minibussiin ja tila-autoon ensimmäisen etapin ajaksi. 

Vajaa puolet porukasta 18-19v:ta, osa 25+ ja sitten meitä n.50v loput neljä. Persoonat alkoivat erottua. Tila-auton valtasi toinen vanhuspari eli suulas mies ja laiha, rikas nainen Jenkkilästä. Minibussissa nuori brittipariskunta haukkoi henkeään hirveässä kankkusessa pää auton ikkunan ulkopuolella, bilettäjät. Automatkan aikana eniten juttua saimme aikaiseksi hollantilaisen nuorenparin kanssa, siivoja ja kilttejä, (anteeksi vaan) nörttejä.

Australiasta oli mukana kolme nuorta opiskelijatyttöä, Englannista vielä kaksi tyttöä lisää (jälleen anteeksi vaan) brittipissiksiä. Loppujoukossa kaunis, musta seikkailijatyttö Kanadasta, aasialaistaustainen kalifornialaispoika, Dostojevskiä lukeva italialaisen jalkapalloilijan näköinen nuori saksalainen verisuonikirurgi (!) ja hänen berliiniläinen kulttuurituottaja tyttöystävänsä, joka on töissä Turussa (aivan!),  Colin Firthin kaksoisolento Sloveniasta, arkkitehti ja hänen antropologi morsiamensa. Jos siinä vaiheessa yleisö olisi saanut äänestää, meidät kaksi tasapaksua suomalaista olisi tiputettu heti pois.

Tässä vaiheessa vielä naurattaa.

Big Brother alkoi pikkuhiljaa lisätä kiusantekoa. Minibussi oli niin ahdas, ettei jalkoja voinut liikuttaa milliäkään. Välillä autot pysäytettiin ja meidät haalattiin kadun varteen paikallisten töllisteltäviksi, piti muka odottaa milloin mitäkin. Siinä vaiheessa kaikilla hermot vielä pitivät ja vitsit lentelivät. Hollantilaistytön kasvot alkoivat ensimmäisen kerran väpättää, kun auton ulkopuolelle köytettiin säkissä muutama elävä kana. Myöhemmin aina veneen vessassa käydessä kuului kanojen itkua. Olivat raukat pienessä häkissä veneen perällä, vessan ikkunan vieressä. 

Ruoka katettiin veneen kannelle. Kanat syötiin vasta viimeisenä päivänä.

Kansainvälistä kauneutta

Vene (ei voi mitenkään kutsua laivaksi) ei ollut ihan mitä mitä oli kerrottu. Esitteen mukaan max matkustajamäärä 14, meitä siis 19 + BB-kätyri (opas) ja miehistö. Pelastusliivejä ei missään, kätyri sanoi, että ovat ruumassa ”don`t worry!” Kannella sentään kaksi autonrengasta narun perässä. pelastusveneenä kolmen hengen kapea puinen kanootti. No, olosuhteita. 50+ jenkkimies oli heti äänessä koko ajan. Tyyppi on yksi niistä, jotka tietävät kaikesta kaiken ja kertovat sen suureen ääneen. Suhteesta rikkaaseen tyttöystävään (mies kertoi rikkauksista) ei oikein ottanut selvää. Kanadalaistytöllä ilmeni lievää luulotautivaivaa, hätyytteli porukan lääkäriä hyttysenpuremien vuoksi. Tohtori hoiteli rakkuloita kärsivällisesti. BB antoi meidän olla aika lailla rauhassa ensimmäisenä seilauspäivänä. Osa pani nukkumaan aikaisin, siskonpeteihin ylä- ja alakannelle. Nuoriso viipotti vielä pimeässä keikkuvalla kanootilla saaren rantaan tulia tekemään. Jos osallistujat olisivat nyt saaneet äänestää, isopuheinen jenkki olisi lentänyt ulos.

Big Brotherin järjestämä vessa suolajärvisaarella. (Oikeasti kukaan ei käyttänyt vessaa).

Parempiakin aikoja nähnyt laituri. Pikkuvene oli yllättävän tukeva, kyllä sillä rantaan uskalsi tulla.

Seuraavana päivänä muutamat (meistä) naisista oksenteli railakkaasti reunan yli. Merenkäynti alkoi olla jo melkoista. Hollantilaistytön olemus taantui vähitellen  pikkutyttöasteelle. Oksennuksesta tuli itku ja eikä sen jälkeen ilman poikakaverin säännöllistä suukottelua ja korvaan supattelua enää pärjännyt koko loppureissun aikana. Jenkki puhui edelleen taukoamatta, hypätä pärskäytti aina välillä veteen niin että kaikki kannella olijat kastuivat. Osa joukosta pysytteli hiljaa taustalla, brittinuoret jaksoivat olla hyväntuulisia. Viimeistään illalla kaikille kävi selväksi, että olemmekin Big Brotherissa, kun vene ankkuroitiin saaren suojaan eikä mihinkään päässyt pakoon. 

Merenkäynnin muututtua myrskyisäksi yksi nuorista aussitytöistä meni totiseksi ja puhumattomaksi. Kyllä kaikkia muitakin pelotti. BB-kätyri osoittautui täysin tolloksi. Kiusasi matkalaisia muuttamalla suunnitelmia ja puheitaan, vastaili välillä töykeästi kysymyksiin, piileskeli näkymättömissä ja antoi suurisuisen jenkin touhuta oman mielensä mukaan. Brittibilettäjäpoika menetti hermonsa kätyrin kanssa ensimmäisenä, oli sitä mieltä että myrskyn tulo olisi pitänyt osata ennakoida. Seilaaminen keskeytettiin ja BB järjesti mielenkiintoisen vaihtoehtokuljetuksen. Kuulimme myöhemmin, että oli jenkin päätös siirtyä kuorma-auton jälkeen minibusseihin normaalibussin sijaan (=lisäkustannuksia). Oli kuulemma ollut niin tukala istua kuorma-auton hytissä! Hei, me muut istuimme katolla ja lavalla!  

Lähtöneuvottelut käynnissä.

Kuorma-autossa on tunnelmaa.

Ensimmäiset pelistä putoajat olivat kolme aussityttöä. Hyppäsivät kesken öisen automatkan vastaan tulevaan pitkänmatkanbussiin ja palasivat lähtöpaikkaan. Minulla paloi päreet kätyrin kanssa, kun pitkästä ajomatkasta huolimatta ei pysähdytty syömään mitään. ”No dinner!” oli lyhyt vastaus.

Sattuneesta syystä löysin juttuseuraa antropologi- ja kulttuurituottajatytöistä. (Ammatit sattuvat lähelle kotijoukkoja, terveisiä kotiin tyttärelle!) Kävi vähän nuoria naisia sääliksi. Molemmat olivat miehineen muutaman viikon romanttisella lomalla, tämä ei ollut ihan sitä mitä olivat odottaneet. Pitkä lauttamatka Labuan Bajoon oli berliinittärelle liikaa, jätti satamaan päästyä leikin siihen. Slovenialaisparin oli myös luovutettava, matka oli pitkittynyt vrk:lla, eikä varattuja paluulentoja voinut siirtää. Myöhemmin kuulimme että lento oli kuitenkin peruttu. Voi vaan arvailla fiiliksiä.

Kyllä Big Brother yllätti välillä myös iloisesti:

Pikku vaellus lohikäärmesaarella...

...kalastusta...

joutenoloa...

...ja kylpy luonnonhelmassa.

...brittityttö haaveilemassa...

...ihania maisemia...

 

 

ja upeita auringonlaskuja.

Myöhästyneelle Komodo dragonien tutkimusristeilylle ilmestyi lopulta 11 sinnittelijää. Kaikkien helpotukseksi  The Jenkkipari oli etsinyt itselleen mitä ilmeisimmin loistokkaampaa palvelua ja seuraa. Viimeinen BB-jekku tuli palatessa takaisin Labuan Bajon satamaan. Laskuvesi, korkeusero veneen keulan ja betonilaiturin välillä toista metriä. Siinä oli rimpuilemista ylös, Simo vetämässä ja miehistön nuoret pojat takapuolesta työntämässä. En tiedä miten pikkuisen pullukka brittipissis pääsi minihameessa ylös. Opetus: veneretkelle AINA shortsit jalkaan!

Lauttamatkalla Labuan Bajoon BB-avustaja nukkui pää melkein hollantilaistytön sylissä.

Illan hämyssä porukka kerääntyi saman majapaikan terassille, ansaitut olutpullot käsissään. Pikku hollannitar oli tässä vaiheessa jäänyt joukosta (nukkumaan). Nuoremmat houkuttelivat meitä mukaan usean päivän minibussimatkalle saaren kyliä kiertämään. Silloin piti suomalaisten luopua BB:sta. Ei voinut kuvitellakaan jaksavansa liikkua mihinkään muutamaan päivään. Lopullista voittajaa vaikea arvata, mutta minun pisteeni menevät brittipissiksille, jaksoivat näyttää iloista naamaa loppuun saakka. 

11 sissiä.