Koh Changin lepäämisen ja rauhoittumisen jälkeen päätimme vaihtaa saarta hiukan vilkkaammalle Koh Phayamille. Paras sesonkiaika menossa ja Uusi Vuosi tulossa, vähän huoletti, löytyykö majapaikkaa. Ei hätiä mitiä. Osa oli täynnä mutta tilaa löytyi.
Valittiin majapaikaksi aika erikoinen ratkaisu. Kauempaa näytti tavalliselta bungalowilta, mutta lattian ja katon väliin oli pystytetty iso kaksihuoneinen huvilateltta! Sisällä normaalit kalusteet, sänky,pöytä ja tuoleja. Olohuoneessa lisäksi loikoilupetejä. Makuuhuoneessa vähän hämärää päivälläkin, mutta muuten toimiva ja ilmava ratkaisu. Kyljessä vielä betoninen ja tilava kylpyhuone.
Telttabungalowi
Täälläkään ei ollut autoja eikä sähköä. Liikenne hoitui skoottereilla ja niihin viritetyillä lisälaitteilla kapeita betoniteitä pitkin.
Betoniauto mallia saaristo
Meidän ranta oli saaren pisin, noin kolme kilometriä ja pieniä lomakyliä oli pitkin rantaa, joten väkeä riitti pällisteltäväksi. Ruuhkasta ei tosin täälläkään voinut puhua, joskus ranta oli melkein autio.
Meidän ranta. Hiekka vesirajan lähellä oli mukavan kovaa avojaloin lenkkeilyyn.
Uuden Vuoden juhlintaan valmistauduttiin saarella kuumeisesti ja sitten iltapäivällä se alkoi, nimittäin sade. Itsekin kastuin skootteria palauttaessa läpimäräksi. Sade jatkui koko illan, ja meille tuotiin päivälliset bungalowiin, kun ravintolan katoksen alle ei mahtunut syömään. Kaatosateesta huolimatta raketit räiskyivät ja papatit paukkuivat pitkin iltaa. Vähän ennen puoltayötä sade hellitti ja kansa kiiruhti rannalle lennättämään paperilyhtyjä, me muiden mukana. Sieltä naapurikapakkaan partyihin. Siellä jytisi niin lujaa, että meni viittomakieleksi. Kun sitä ei kunnolla osattu, lähdettiin koisimaan.
Uuden Vuoden aattona "olohuoneessa" päivällistä odottamassa
Joka alan asiantuntija pitämässä luentoa paperilyhdyn toiminnasta.
Näillä saarilla on paljon poikkikoipisia koiria. Jäävät ilmeisesti lujaa viilettävien skoottereiden alle. Osalla yksi, osalla kaksi jalkaa poikki. Surkein näkemämme tapaus oli pieni villakoiran näköinen otus, joka veti itseään etujaloilla eteenpäin. Buddhalaisuus kun kunnioittaa elämää mutta silti...
Molemmilla saarilla on käytössä ihme muistikirjasysteemi. Kun syö resortin omassa ravintolassa, rahaa ei tarvitse huolehtia mukaan. Syömiset ja juomiset merkitään sippilistalle, joka maksetaan poislähdettäessä. Koh Phayamilla pidettiin myös itse omaa listaa, ja niinpä laskun tarkastuksessa löytyi muutama ylimääräinen ateria. Palauttivat toki rahat mukisematta ja anteeksipyydellen huolimattomuuttaan.
Kaiken kaikkiaan Koh Phayam ja Ranongin Koh Chang ovat erittäin mukavia ja rauhallisia lomailusaaria.
Suosittelemme!
Kuuluisuuksilla ruukaa olla trooppisilla saarilla omat piilopirttinsä. Tässä Rölli-peikon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti