sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Chiang Mai 25.1.-30.1.2011 ja 3.2.- 7.2.2011

Chiang Mai

Annaliisa:

Matkalle saarilta pohjoiseen, Chiang Maihin, mahtui monenlaista. Ensin ajelimme minibussilla Trangin kaupunkiin. Palvelu pelasi, auto vei  juna-aseman eteen, rinkat sai jättää odotusajaksi matkatoimistoon. Kävimme syömässä ja vilkaisimme kaupunkia. Yöjunassa meillä oli 2.lk:n istumapaikat, kaikki makuupaikat olivat täynnä. Vähän hirvitti etukäteen, kun tiesi että aikaa menee 15h ennen kuin olemme Bangkokissa. Juna kulki uskomattoman hitaasti. Mukavasti matka kuitenkin sujui. Istuimen sai takakenoon ja korvatulppien ja silmälappujen kanssa olisi saanut nukuttuakin, ellei joka ainoalla asemalla, läpi yön, junaan olisi pölähtänyt  isoon ääneen kiljuvia ruoka- ja juomakauppiaita. Ruoka oli tietenkin hyvää ja halpaa ja on pakko huutaa, että sikeäunisimmatkin hoksaavat herätä syömään.

Bangkokissa oli päivä aikaa ennen yöjunaa. Tämmöisiä hengaili kaupungin puistossa.

Jatkolippujen saaminen Bangkokin asemalta oli helppoa. Ovat huomanneet, että neuvottomina pällistelevät turistit ovat haitoiksi. Asemalla oli odottamassa  englantia puhuvia nuoria virkailijoita, neuvoivat oikealle luukulle ja selittivät lipunmyyjälle mitä halusimme. Nyt saimme 2.lk:n makuupaikat. Edellisestä yöstä muka viisastuneina emme ostaneet evästä mukaan. Sitten olikin niin, että makuuvaunuihin sai ruokaa vain junan ravintolasta tilaamalla,  moninkertaiseen hintaan. Matka Chiang Maihin kesti taas 15h. Nukuttua sai nyt erittäin hyvin. Matkaseurana samassa hytissä oli nuori hollantilaispariskunta, mukavia ihmisiä.   
 
 
Keidas keskellä kaupunkia
 
Simo löysi matkaoppaan avulla meille mukavan majoituksen keskeltä Chiang Main kaupunkia. Sairastelin pari päivää mahatautia (tulipahan pakollinen levähdystauko). Majatalon boheemi isäntä pahoitteli myöhemmin, ettei tiennyt minun olleen sairaana, katsoi sitten tilaamaani aamupalaa ja otti hedelmät pois, nyökkäsi hyväksyvästi teekupille ja toi sitten lahjaksi nipun banaaneja ja sanoi että vain niitä ja laihaa keittoa saa syödä. Lämmittää tuommoinen huolenpito.

Puutarha täynnä hienoja yksityiskohtia



Meidän majamme nimi oli "Flower"
Matkaopas kertoo, että kuningas Mengrai perusti Chiang Main v.1296.  Kaupunki oli burmalaisten hallussa välillä parisataa vuotta, kuningas Taksin ajoi burmalaiset pois v.1774. Thaimaalaiset rakastavat hallitsijaansa. Nykyisen kuningas Bhumibol Adulyadejin kuvia on ihan joka paikassa, kuningatar Rajawongse Sirikitin myös.  Chiang Maissa on 0,5 milj. asukasta. Vanhan kaupungin ympärillä on vallihauta ja vanhaa muuriakin on jäljellä. 

Simo ruokkii vallihaudassa uiskentelevia kaloja...

...ja rannan puluja

Uuden kaupungin puolella on valtava yömarkkina-alue. Sanat eivät riitä kuvaamaan kojujen, kaupustelijoiden ja tavaran älytöntä määrää. Pienempiä markkinoita ja toreja on pitkin kaupunkia. Kilpailu on kovaa, tinkiminen kannattaa.

Jos tulen joskus uudelleen Thaimaahan ja haluan kaupunkiin, niin ehdottomasti tulen mieluummin Chiang Maihin kuin Bangkokiin. Täältä saa kaikkea, palvelut toimivat hyvin, hinnat ovat halvemmat ja ilma puhtaampaa. Kaupunki on kodikkaampi ja ilmapiiri jotenkin henkevämpi. Kasvissyöjällä ei ole ongelmia löytää ruokaa, olemme osuneet muutamaan ”healthy food”  ravintolaan, joissakin saa jopa tummaa riisiä ja täysjyväleipää. Täytyy tunnustaa, että nyt kohta pari kuukautta matkalla olleena tekee mieli muutakin kuin nuudelia,  riisiä ja kanaa. Pizzaa, pita-leipiä ja hampurilaisia on tullut välillä syötyä.

Kävimme välillä moottoripyöräreissulla vuoristossa, siitä Simo kertoo enemmän. Palasimme takaisin Chiang Maihin sopivasti kukkafestivaaleille. Heräsimme lauantaiaamuna rumpujen paukkeeseen ja kovaäänisten selityksiin. Juhlien värikäs ja loputon avajaiskulkue oli lähtenyt liikkeelle. Kulkue vaelsi kaupungin läpi ja sitä riitti 5 tunnin ajan ihasteltavaksi. 



Tuunattuja autoja

Tämä se meidät herätti

Kukkaisjuhlissa käytiin myös Miss Flower- kisa



Thaimaalaiset rakastavat kuninkaan ja ruuan lisäksi myös esiintymistä. Ympäri kaupunkia on useita esiintymislavoja. Ilmeisesti kuka vaan voi hypätä lavalle. Esityksiä on hauska seurata. Usein tanssimassa ja laulamassa on värikkäästi pukeutuneita koululaisryhmiä. Sama ilmiö on näkynyt muissakin kaupungeissa.

Yleisö ihailemassa esityksiä



Vuosittain järjestettävät Kukkais festivaalit ovat kyllä kauneimmat markkinat missä olen päässyt käymään. Kukkaloisto oli häikäisevä ja kaikki kukista tehdyt taideteokset olivat ihania. Ja niitä markkinakojuja löytyi taas uusia.

Thaimaan palvottu kuningas





Tämäkin ihmeellisyys oli rakennettu lava-auton päälle

Lähes kaikki osat on tehty kukista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti