Vietnamin ensitunnelmia

Annaliisa kirjoittaa:

Tuntuu, että aika menee hirvittävää vauhtia. Maat vaihtuvat. Vietnamista voi jo vajaan viikon jälkeen sanoa, että liikenne on täysin järjetöntä. Bangkokin taksikyyti oli tivolin possujuna näihin verrattuna. Kukaan vietnamilainen ei kävele. Kaikilla on mopo, joillakin auto ja jokainen ajaa kuin umpihullu, äänitorvi pohjaan painettuna. Jalankulkijana tien yli pitää mennä tasaista vauhtia, silmät kiinni ja hengittämättä. Ihmeellisellä tavalla kukaan ei ole vielä ajanut päälle. Öinen bussimatka Hoi An - Nha Trang oli pelottava. Kuski ajoi huonoa tietä keskiviivaa pitkin kaikista ohi, vastaantulijoista piittaamatta. Oli pakko vetää lappu silmille ja teeskennellä nukkumista aamuun saakka, tielle ei uskaltanut katsoa. Ainoa liikennesääntö on, että suurin menee ensin. Simo yritti, että olisimme vuokranneet polkupyörät ja vähän retkeilleet, mutta ei kiitos. Minä haluan täältä hengissä pois. Yöbussitkin saavat jäädä. 

Mopon kyydissä kulkee pesukonekin.

Nenämme edessä sattui mopon ja polkupyöräilijän kolari. Tässä sitä setvitään.

Se on mielenkiintoista miksi jotkin asiat ovat naapurimaissa niin eritavalla. Ihmiset ovat täälläkin ihan mukavia, mutta paljon suorasukaisempia kuin Laosissa. Ja tyrkyttäminen on ankaraa. Hotellien sisäänheittäjät seuraavat korttelikaupalla perässä, mopolla tietenkin. Ravintoloiden pöytiä kiertää monenlaista kaupustelijaa, kaupoissa tai toreilla ei voi yhtään rauhassa katsella eikä hypistellä. Se vaatii nyt vähän totuttelua. Toisaalta, tässä tullaan yhteen hankalimmista asioista reppureissulla. Mitään ei voi oikein shoppailla, kun rinkkaan ei mahdu. Melkein itku silmässä on pitänyt kovettaa itsensä kaikkien ihanien putiikkien ja kojujen kohdalla. Ja kaikki olisi vielä niin halpaa. Postin kautta on silloin tällöin lähetelty jotain kotiin. Useimmiten postimaksut ovat tehneet paljon enemmän kuin itse lahjat. Yleisesti hinnoissa yritetään vedättää enemmän. Maksun saa ostoksista aika helposti tiputettua jopa puoleen, todennäköisesti silloinkin maksaa liikaa. Hintataso on kuitenkin suomalaisittain matala. Aterian juomineen kahdelle saa tyristirysistäkin alle 200 000 VND (Vietnamin dongilla) eli n. 6-7 eurolla. Muualta halvemmalla. 400-500km matka sleepingbussissa maksaa n. 6,5 euroa/hlö.

Ruokatorit ovat mukavia paikkoja...

...täynnä ihmeellisyyksiä.

Kauppa ja kaupustelija

Putiikkeja Hoi Anissa

Vaatturiliikkeistä saa vaatteen kuin vaatteen omilla mitoilla

 

Postissa käynti Hoi Anissa oli elämys. Konttorissa oli monta luukkua, jokaisen takana virkailija. Vain yhdeltä luukulta pystyi lähettämään mitään. Meillä oli neljä pakettia Suomeen, joiden sisältö piti aluksi selittää virkailijalle. Sitten kaikista piti itse täyttää kaksi lomaketta, molempiin samat asiat; lähettäjä, passin numero, vastaanottaja, paketin sisältö, arvo jne. Virkailija itse täytti vielä kolmannet. Sen jälkeen seurasi pitkään kestävä ja hämmentävän monivaiheinen tarrojen ja lappujen liimailu ja leimojen iskeminen sinne tänne. Jono meidän takana kasvoi, muilla luukuilla ei ollut asiakkaita. Täytyy ihailla miten nuori naisvirkailija sai pidettyä kaikki lippuset järjestyksessä ahdistumatta.

Rajanylitys oli myös muodollisempaa ja monimutkaisempaa mitä tähän asti muualla. Hommasimme viisumit jo Vientianesta, Laosista, joten niiden kanssa ei  tarvinnut säätää, mutta passi katsottiin moneen kertaan monella luukulla. Turisteille oli vielä lisäksi terveystarkistus! Onneksi se tarkoitti vain lämmön mittaamista digimittarilla.Valtion ohjakset ovat täällä tiukemmilla muutenkin. Netissä ei pääse Facebookiin. Harmi, se on ollut kätevä tapa pitää yhteyttä kotiin.

Kaverukset

Kasvustoa vesilammikossa, mutta ei aavistustakaan mitä tässä tehdään.

Suitsukeverstas

Laiduntamista Huessa.

Majatalot ja hotellit ovat olleet ainakin tähän saakka tasokkaampia kuin suurinpiirtein samanhintaiset Thaimaassa tai Laosissa. Huoneet ovat isompia ja paremmin varusteltuja. Vietnamissa huoneiden hinnat, (samoin bussimatkat, vaatteet ym.)  kerrotaan yleisesti USA:n dollareina. Meillä kipuraja on n. 15 USD, sillä saa jo oikein hyvän huoneen hyvältä paikalta. Dollareilla voi maksaa lähes missä vain, vaihtokurssikin Vietnamin dongiin nähden on ihan hyvä.

Huone Huessa 10 USD

Hotellimme Hoi Anissa, 15 USD/huone

Ruoka on täälläkin hyvää, mutta annokset pienempiä. Laosissa tottui, että sai varmasti mahansa täyteen. Ranskanvallan vaikutus tuntuu edelleen, patonkeja saa joka paikasta ja ranskalainen keittiö näkyy kaupunkien ravintoloissa. Tuontiviinit ovat vähän halvempia kuin Thaimaassa tai Laosissa, hinnat samaa luokkaa kuin Suomessa. Ostimme täältä ensimmäistä kertaa reissullamme viiniä, paikallista ja halpaa, pullo maksoi pari euroa. Eipä voi kehua.

Ravintola Hoi Anin vanhassa kaupungissa.

Kunhan ilmat nyt vähän kohenisivat niin kyllä tästä hyvä tulee. On ollut vähän pilvistä ja sadettakin on yrittänyt tihrustaa. Palella ei ole kuitenkaan tarvinnut.

Ei vielä ihan uintikeli.

 Aallot liian suuria minulle...

...ei sinne uskaltanut kuin...

 ...muutama hurjapää.