Pikku mutka Bangkokiin

Annaliisa kirjoittaa:

Matkaa takana 10kk, edessäpäin vielä seitsemän viikkoa. On tämä ollut niin hienoa! Ajatukset heiluvat puolelta toiselle. On ihana palata kotiin omien läheisten ja ystävien luo. Tavallisia arkiasioita on ikävä; kaupassa käyntiä, ruuanlaittoa, omaa sohvaa, jopa jumppasalia. Mutta tätä ilmastoa jää kaipaamaan. Aina on takuuvarmasti lämmin, muutamat sadepäivät eivät haittaa, kun tietää että kohta taas paistaa. Elämää eletään ulkona, rannoilla, pihoilla ja kaduilla. Ei tarvitse könöttää sisällä pakkasta piilossa suurinta osaa vuodesta niin kuin kotona. Ja nuo mielettömän ihanat hedelmät! Ei maistu meille rahdatut banaanit ja muut enää millekään. 

Matka Koh Phanganilta Bangkokiin kesti 16h, yö meni bussissa. Perillä kuski tiputti kyytiläiset ulos kadun varteen, lähelle Khaosan Roadia klo: 04, pikkuisen oli pökkyrä olo. Rinkka selkään ja päättäväisesti tuktuk- ja taksikuskien läpi hotellia etsimään. Kannattaa välillä kysäistä vähän kalliimmankin näköistä paikkaa. Löytyi hyvä, siisti huone O-Bangkok hotellista (free wifi). Runsas aamupala kuuluu hintaan, huone n. 15 euroa.

Kuvissa arkisia touhuja ja näkymiä kaduilta,kujilta ja joelta:

Bangkokiin piti tulla Myanmarin viisumeja hakemaan ja rahaa vaihtamaan. Olimme paikalla suurlähetystössä hyvissä ajoin maanantaiaamuna, jonotusta alle tunti. Kaikki kävi mutkattomasti, paitsi että meidän tuurilla lähetystö on tänään keskiviikkona 12.10. kiinni jonkun Myanmarin Täydenkuun juhlan takia. Piti maksaa ylimääräistä, että saimme viisumit jo eiliseksi tiistaiksi. Myanmarissa ei ole pankkiautomaatteja, kaikki rahat pitää kuljettaa mukana US dollareina. Tosin jossain Pallontallaajajutussa sanottiin, että vaihtavat myös puntia ja bahteja, mutta otimme varman päälle ja vaihdoimme dollareiksi. Se ei vaan ole niin helppoa. Pankit eivät myy dollareita ollenkaan, rahanvaihtopisteet pikkusumman kerrallaan, jos sitäkään. Ja setelit pitää olla vielä puhtaita ja ehyitä, eivät saa olla keskeltä taitettuja. Myanmarin omat setelirahat kuulema käytetyn vessapaperin luokkaa. Simo kävi lopulta seikkailemassa lentokentällä asti rahanvaihdossa. Netistä sai vinkkiä, että se on siihen hommaan paras paikka.

Turistitytöt narahtamassa Bangkokin yleisimpään huiputukseen, ajeluun tuktukilla. Kuski lupaa viedä halvalla perille, kunhan ensin käydään katsomassa räätäliliike, jalokivikauppa, toinen räätäli ja kauppa jne. Mihin oikeasti haluaisit mennä sattuu juuri nyt olemaan kiinni.

Khaosan Road

Satuimme keskelle filmauksia.

 

 

Satuimme myös uuden hienon ostoskeskuksen avajaisiin.

 

Taas yksi vessakuva. Ostarilla oli vessoissa niin hienot pöntöt, että piti käydä monta kertaa; erilaisia suihkutuksia, kuivatus, istuimen lämpötilan säätö jne. Toivottavasti toimivat jatkossakin moitteettomasti. Ei olisi kiva saada sähköiskua...

Eikai tämä Bangkok suurkaupungiksi nyt ihan mahdoton ole. Kun oppii kulkemaan jokiveneillä ja skytrainilla, niin liikkuminen on helppoa ja halpaa. Mutta ei tänne asumaan haluttaisi jäädä. Kiva kun edessä on vielä loppumatkan Suuri Seikkailu, Myanmar. Monet reppureissaajat kehuvat maasta taivaaseen. Huomenna torstaina lennot. Pientä jännitystä tuovat ajoittaiset rankkasateet. Lentokentällä varaudutaan jo tulvien varalle, vielä ovat pystyneet pitämään auki. Kentälle kaupataan Bangkokin keskustasta taksi- ja minibussimatkoja, hinnat alkaen 120 - 150 bht. Sinne pääsee myös paikallisbussi - junakyydillä, hinta n. 50 bht. Myanmarissa todennäköisesti joudumme n.kolmen viikon nettipimentoon. Ei toimi facebookit tai blogspotit junttahallinnon alaisuudessa. 

Ps. Syötiin viimeisenä Bangkokiltana sen päiväiset buffetruuat, ihan kuin olisi syönyt saunanlauteilla. Keskelle pöytää tuotiin rautapönttö täynnä tulisia hiilikekäleitä. Pöntön päälle asetettiin pannu-kattilasysteemi, vähän kuin raclettepannu. Systeemin reunaosa täytettiin kiehuvalla vedellä, jossa sai itse keitellä puffetpöydän antimia. Systeemin keskiosa toimi paistinpannuna. Ja ruokaa oli paljon ja se oli hyvää. Oli vaan pikkuisen kuuma, kun lämpötila muutenkin lähellä +30C.